Tämä sivu päivittyy pian! 

  • Heli Heino: Venuksen vuosi

    Ok, tässäpä kirja, josta on ainakin kirjailijan kotiseudulla Tampereella puhuttu ja kirjoitettu enemmän kuin yhdenkään toisen esikoiskirjailijan teoksesta ihan hetkeen. Mikäpä siinä, kirja on ehtaa pornoa ja panemista koko 234 sivunsa edestä, varsinainen Hervannan oma Fifty Shades of grey. Avarakatseisen ja avoimen lukijankin korvanlehdet punottavat, kun sivu toisensa jälkeen kirjailija kuvailee pimpparellansa (kirjailijan valitsema nimitys) saamaa kyyditystä. Vaihdevuosi-ikäisenä seksuaalisen heräämisen kokenut nainen on selkeästi sinut asian ja kroppansa kanssa ja ainoa huolenaihe hänellä taitaakin olla, ettei hänen poikansa lukisi äitinsä aiemmin salatuista, sittemmin puheenaiheeksi nousseista seksileikeistä. Saattaa olla kyllä jo lukenut ainakin lehtien otteet :-D Huumoria on viljelty sivuilla paikotellen jopa runsaasti ja jollain sivuilla retkeillään ihan ilman seksikohtausta.

    Suosittelen kirjaa kaikille estyneille, vaihdevuosi-ikään ehtineille ja ehdottomasti kaikille niille, joita on tarpeen muistuttaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä saada hyvä seksielämä. Antaa palaa ja suhinaa arkeen!

    Pisteet: 3/5

  • Jeffrey Archer: Isän synnit

    Kehuin jo aiemmin löytämäni sarjan avausosaa ja viimeinkin sain käsiini hartaasti odottamani kronikan kakkososan - siitä lämmin kiitos Sitruunakustannuksen Ritva Holmströmille.

    Kakkososa ei sekään tuottanut pettymystä ja hotaisinkin kirjan yhdessä illassa, olkoonkin, vaikka kotitöitä olisi ollut moneksikin keskeytykseksi saakka. Hetken piti hieroa muistinyppylöitä aiemman kirjan tapahtumien osalta, sen verran suoraan kirja pompahti asiaan ja jatkui suoraan edellisen kirjan tapahtumista.

    Kirjan teksti on sujuvaa ja kiehtovaa sota-ajan kertomusta ja tarina kantaa, vaikka paikoitellen henkilöllisyyttä vaihtaneen päähenkilön uskottavuus onkin koetuksella. Suuressa maailmassa, aikaa ennen sähköpostia rakastavaiset onnistuvat silti löytämään toisensa valtameren toiseltakin puolelta. Kirjan ainoa miinuspiste lähtee siitä faktasta, että kirja loppuu taas kuin paraskin ylikoukuttava TV-sarja eli täysin kesken erittäin käänteentekevän loppuratkaisun. Telkkasarjan seuraavaa jaksoa jaksaa odottaa viikon, mutta miten käy kirjasarjan kolmososan odottamisen kanssa, kun odotusaikaa on taas vähintäänkin 6 kk?

    Suosittelen kirjaa vahvojen tarinoiden ja rakkaustarinoiden ystäville sekä sotahistoriasta kiinnostuneille.

    Pisteet: 4/5

  • Geir Tangen: Maestro

    Kaikista herkullisimmat ja koukuttavimmat dekkarit tulevat nyt Norjasta! Kirja on kuin kurkistus sairaan mielen ja kostonhimoisen ihmisen syvimpiin sopukoihin, paikkaan, joka ahdistaa uskottavalla tarkkuudella kerrottuna. Tarkasti harkittuja henkirikoksia ja jäätävää kauhua ja raakuutta, jatkuvia juonnekäännöksiä, vihjailevia viestejä ja onnettomia loppuja, jotka tempaavat ulottumattomiin jopa henkilöhahmon, johon kirjan aikana olet kiintynyt. Niistä elementeistä on tämä taidokas, kahdella eri aikatasolla toimiva dekkari rakennettu.

    Suosittelen kirjaa kaikille skandidekkarin ystäville, Silta-faneille ja uusia kirjailijakykyjä etsiville.

    Pisteet: 3,5 / 5

Päivittyy hiljalleen! Omasi löydät maan parhaasta kirjakaupasta www.adlibris.com/fi. Aina edulliset hinnat, nopeat toimitukset ja iki-ihana palvelu <3 - suosittelen sydämestäni, sillä tiedän mistä puhun!

  • S.K.Tremayne: Jääkaksoset

    Taloudellisissa vaikeuksissa painiva Moorcroftin perhe muuttaa suuren tragedian jälkeen Lontoon hälinästä syrjäiselle majakkasaarelle Skotlantiin. Perheen identtisistä kaksostytöistä toinen on kuollut onnettomuudessa ja uusi alku mielessään perhe suuntaa kohti kuuluvuusalueen ulkopuolista syrjäseutua. Mitä tapahtuu, kun tytär yhtäkkia alkaakin väittää olevansa kuollut siskonsa eivätkä vanhemmat tai edes DNA osaa kertoa kumpi tytöistä on oikeasti elossa?

    Kertojaäänenä kirjassa aivan loppua lukuunottamatta on äiti, jonka omakin salaisuus kerros kerrokselta kirjan edetessä kuoriutuu. Kirjassa käsitellään rankkojakin teemoja ja päällimmäisenä kirjan loputtua onkin ahdistus ja lievä epäuskoisuus. Itse en ole koskaan kummituksiin uskonut, joten kirjan uskottavuutta koetellaan kyllä moneen kertaan. Samaan aikaan kirja kiehtoi ja ärsytti, mutta viimeisille sivuille asti jatkuneesta juonenkääntelystä ja kirjan erilaisuudesta johtuen annan kirjalle kolme tähteä viidestä.

    Pisteet: 3/5

  • Shari Lapena: Hyvä naapuri

    Tämä trilleri sinkaisi kyllä minun suosikkikirjojeni kärkisijoille, ainakin Top10 -listalleni! Pienen vauvan vanhemmat jättävät aarteensa kotiin omaan pinnasänkyynsä nukkumaan ja lähtevät seinänaapurin luokse illanviettoon itkuhälytin ja puolituntisin toistuvien kotonapiipahtamisten turvaamina. Pientä epärehellistä silmäpeliä ja humaltumista - ja yhtäkkiä vauva onkin kadonnut sängystään! Alkaa kiehtova syyllisyysleikki: miltä tuntuu, kun joutuu julkisesti mollatuksi huonona vanhempana? Voiko puolisoon luottaa, entäpä omiin vanhempiinsa? Mitä voi antaa anteeksi ja kenelle? Kirja suorastaan imaisee mukaansa ja säilyttää ennaltoarvaamattoman ja loisteliaasti punotun juonen kaikkine käänteineen kirjaimellisesti aivan viimeiselle sivulle saakka. Uskottava ja kiehtova kokonaisuus upposi minuun.

    Pisteet: 5/5

  • Martina Haag: olin niin varma meistä

    Tämä kirpeän karu, mutta silti kovin armelias erotarina toi ikävän tuttujen, suolaisten eronkyynelten maun suuhun ja palautti vahvasti mieleen oman erotarinan. Kirjassa perhe hajoaa eikä mielenkään särkyminen ole kovin kaukana. Ero on lopullinen niitti sille, ettei olekaan itse mitenkään erityinen tai ainutlaatuinen, vaan hetkessä paikkasi ottaa toinen nainen. Tarinaa kannattelee kahdessa eri paikassa kulkeva kerronta: erämaamökin karut maisemat jättävät välillä liikaakin tilaa omille ajatuksille ja kotona lasten kanssa elämä etenee kuten aiemminkin, vaikka sisällä myrskyää.

    Tätä kirjaa suosittelen kaikille eronneille tai sitä työstäville. Ja luonnollisestikin niille, jotka eivät aio koskaan erota. Sillä kaikkihan uskovat ikuiseen rakkauteen ja lopulliseen parisuhteeseen.

    Haagin teksti on aihepiiristään huolimatta paikoin jopa hauskaa ja ehdottomasti rehellistä, oman eron kipuilua. Siksi tekstiin on niin helppo sujahtaa ja löytää vertaistukea ammennettavaksi omaan elämään.

    Pisteet: 4/5

  • Ian McEwan: Lapsen oikeus

    Vanhana lautamiehenä innostun aina oikeussaliin sijoittuvista tarinoista. Ian McEwan selkeästi tietää mistä kirjoittaa, sillä teksti oli erittäin sujuvaa ja tarinankerronta mestarillista.
    Perheoikeuden tuomari Fiona Maye on vahva nainen, joka oman avioliiton kriisipisteessä huolehtii töistään ja tutkii tapausten taustoja paljon pintaa syvemmältä ennenkuin tekee päätöstä. Kirja on koskettava kertomus rakkaudesta, rakkaudettomuudesta, uudelleen löytämisestä sekä oikeudesta omiin valintoihin. Millainen sananvalta on alaikäisellä leukemiapotilaalla, jonka uskonto ja vahva yhteisön painostus kieltää verensiirron? Kyyneleiltä ei voi välttyä tätä kirjaa lukiessa.

    Pisteet: 4/5

  • Jeffrey Archer: Vain aika näyttää

    Parasta kirjakustantajien lähettämissä lukukappaleissa on se, että tulee törmänneeksi kirjoihin, joita ei olisi muuten ehkä koskaan lukenut. Tämä huikea Clifton -kronikan avausosa on juuri sellainen. Maailmalla yli 1,2 myytyä kappaletta viittaavat kirjailijan nerokkuuteen ja varsin pian huomasinkin, että käsissäni on todellinen lukuhelmi.

    Kirjan tapahtumat sijoittuvat ensimmäisen maailmansodan tienoille köyhään työläiskortteliin, jossa kirjan kantava voima, yksinhuoltajaäidin sympaattinen poika Harry opettelee lukemaan ja raivaa siten tiensä kohti parempaa tulevaisuutta. Menneisyyden surullisen traagiset tapahtumat nousevat pala palata esiin tarinan edetessä ja lukija alkaa pian ymmärtää, että historian, uskollisuuden, rohkeuden ja ystävyyden lisäksi kirja tarjoaa roppakaupalla jännitystä - jopa loppuratkaisu on täysin ennaltoarvaamaton.

    Loistava kirja, jonka reilusta 400 sivusta huolimatta ahmin yhdessä illassa - tai no, ilta vaihtui yöksi, mutta tarina vei niin mennessään, ettei sitä voinut keskeyttää. Odotan suurella innolla tulevia osia, jotka aivan ehdottomasti päätyvät lukulistani kärkeen.

    Vahva lukusuositus ja pisteitä 4+/5.

  • Minna Rytisalo: Lempi

    Jos haluat olla edelläkävijä ja lukea jo nyt tulevan Finlandia-ehdokkaan, hanki tämä upea kirja käsiisi! Tämä Lapin sodan tapahtumiin sijoittuva soljuvan kaunis esikoisteos on sanankäyttöä ja rakkautta kauneimmillaan. Se täyttää lukijansa määrittelemättömällä kaipuulla ja herkästi kietoo tarinat toisiinsa paljastaen uutta kerros kerrokselta, palastellen, mutta silti taidokkaan kiehtovasti. Jos ja kun ostan kauneutta ja symboliikkaa rakastavalle ystävälleni lahjaksi kirjan, hankin ehdottomasti tämän. Gummeruksen taito löytää näitä kirjallisia helmiä on ihailtavan hienoa ja kiitoksen arvoista. Kiitos tästä aivan ihanasta kirjasta!

  • Victoria Hislop: Elämänlanka

    Tutustuin Victoria Hislopin Spinalongalle sijoittuvaan Saari -kirjaan ollessasi Kreetalla lomalla vuosia sitten ja kirja kolahti ja nousi suosikkikirjakseni käyntikorttiini painetuksi maininnaksi asti. Niinpä odotukset olivat korkealla, kun tätä myös Kreikkaan sijoittuvaa Elämänlankaa aloin lukea – ja odotukset kyllä täyttyivät.

    Kirja on upean monikerroksinen rakkaustarina, jossa elämän koruompeleet pikkuhiljaa kirjautuvat yhteen ja lyhyetkin kohtaamiset saavat merkityksensä. Hislopille tyypilliseen tapaan kirjassa kertojaminänä toimii isovanhempien taustatarina ja suuren rakkauden ja viisauden täyteinen maailma. Katastrofi toisensa jälkeen kohtaa kokonaisia kaupunkeja ja kansakuntia, ja yksittäisten ihmisten hyvyys ja hyväntahtoisuus nousevat isoihin rooleihin. Kirja on kaipuun, sisällissodan, suurpalojen ja hyvän ja pahan taiston täyteinen, sujuvasti kulkeva ja yksityiskohtien värittämä upea kertomus. Siinä on paljon luopumisen haikeutta, myös uuden alkua ja suuren rakkauden kantamaa voimaa. Tätä historiallista romaania voi suositella kaikille Kreikan ystäville, suurien tunteiden ystäville ja kauniista ja kulkevasta, suuresta lukukokemuksesta nautiskelijoille.

    Pisteet 4/5.

  • Tiina Laitila Kälvemark: Karkulahti

    On upeaa löytää kirja, jota ilman EU:n kirjallisuuspalkintolistalle nousemista en olisi ehkä koskaan lukenutkaan. Ja kun kirja on kaiken lisäksi vielä loistava sukutarina ja suuri rakkaustarina, ymmärtää lukija pian, että nyt on käsissä jotain ainutlaatuista!
    Karkulahden nuori, venäläistaustainen Vera-emäntä yrittää ottaa paikkaansa talossa, jossa ryssävastainen, tuonelta haiseva, sairastava anoppi sisustaa vanhanaikaisesti ja kaikin tavoin yrittää savustaa miniäänsä pois talosta, jossa muistot hiipivät nurkasta toiseen ja anoppi on varma, että miniä yrittää hänet myrkyttää hengiltä. Tragedian ja kiellettyjen tunteiden ja vaientumisen täyteinen kirja on monella tasolla kulkeva upea kirja, jota voi lämpimästi suositella kaikille kotimaisen laaturomaanin ystäville. Varsinainen helmi ja todellinen löytö, joka ansaitusti nousi EU-kirjallisuuspalkinnon suomalaiselle shortlistille. Vahvatunnelmainen, kolmen sukupolven naisen kertomus, jossa on suurta jännitettä ja eläväistä murrekieltä. Todentuntuista ja sympaattista henkilökuvausta, kertomus elämän ankaruudesta, vääristä valinnoista ja kätketystä rakkaudennälästä. Mestarillisen hieno ja mieleenpainuva kirja.

    Pisteet 4/5.


  • Iida Rauma: Seksistä ja matematiikasta

    Kirja käynnistyy, kun Saksassa uraa luova ja arvostettu matemaatikko Erika joutuu omassa rappukäytävässään tuttavansa raiskausyrityksen kohteeksi ja loukkaantuu rytäkässä pahoin. Hän palaa Suomeen ja yrittää tapansa mukaisesti paeta ihmisiä ja ongelmia matematiikan sääntöjen yksinäiseen maailmaan. Toisena päähenkilönä kirjassa kulkee sukupuolensa korjauttanut Tuovi, jonka rakkaudenkaipuu ja yksinäisyys luovat uskottavan ja koskettavan kuvan ja myös Erikan kehitysvammainen sisko Emilia kulkee tarinassa mukana.
    Romaani on hengästyttävän runsas ja älykkään syvällinen kertomus, joka sisältää paljon takaumia menneisyyteen ja pompahduksia tulevaan, joten se vaatii lukijaltaan keskittymistä, mutta palkitsee ainutlaatuisella lukukokemuksella. Seksin ja matematiikan lisäksi kirjassa on paljon kantaaottavia teemoja, kuten ympäristökatastrofit ja symboliikkaa myös kummitusten maailmaan.
    Yhdellä tasolla kulkeva kolmen hyvin erilaisen ihmisen kehitystarina, jossa on paljon anekdootteja ja ilmastokysymysten esillenostamista. Runsas ja rönsyilevä, loogisesti etenevä kirja on ansaitusti mukana myös EU-kirjallisuuspalkinnon Suomen shortlistillä. Upea, upea kirja!

    Pisteet 5/5.


  • Eeva Rohas: Syvä pää

    Romaanin kantavana voimana on lapsuuden ja aikuisuuden häilyvä raja, jota kirjan päähenkilön, teini-ikäisen Fannyn osalta seurataan. Hänen nousujohteinen uransa huippu-uimarina katkeaa kuukautisveren aiheuttamaan julkiseen nöyrytykseen uimahallissa eikä paluu altaaseen ole aivan yksinkertaista. Toisaalla reilu kolmikymppinen Susanne ei henkisesti ole ehkä aivan aikuiseksi vielä kasvanut, vaan hän asuu yhä vanhempiensa kanssa ja tilaa salaa netistä valokuvaansa ikuistaman täydellisen perheen lapsen mukaisesti tehdyn Reborn -vauvanuken, jota hän kuljettelee vaunuissa ympäri kaupunkia.
    Miten häviön jälkeen jatketaan elämää ja mitä pitää käydä läpi, jotta on valmis luopumaan yksinäisyydestään? Kirjan teksti on viihdyttävää ja tiivistä ja se jättää paljon avoimia asioita lukijan päätelmien varaan.

    Pisteet: 3/5

  • Tua Harno: Oranssi maa

    Eronnut, työtön ja raskaana oleva Sanna lähtee kaukaiseen Australian kaivoskylään suorittamaan opintojaan loppuun. Miestentäyteisessä kaupungissa ei yksinliikkuminen ole aina turvallista, ja onneksi Sanna tutustuukin pian turvalliseen maanmieheensä Marttiin, joka asettuu pieneksi esteeksi Sannan suunnitelmille lähteä kaksin riittimäiselle aavikkovaellukselle kokeneen, mutta omaperäisen ja itsekkäänkin tutkijanaisen Raldan kanssa. Rakkaustarina on syntynyt, mutta mitä tapahtuu, kun suhdetta koetellaan useamman ihmisen ja ongelman osalta?
    Kertomus on upean rosoinen ja surullisten kohtaloiden täyteinen jännityskirja, joka muistuttaa, että lapsuuden haavoista saa puhua, mutta aikuisen on kannettava surunsa yksin. Upeasti tarjoiltu keidas keskellä arkea. Ihanan intensiivinen selviytymistarina ihmisistä polttavan auringon aavikolla ja synkeissä kaivoksissa. Puhutteleva, suurien unelmien vahva tarina on rakkaustarina ja rikkinäisten ihmisten selviytymistarina.

    Pisteet: 4/5

  • Aki Ollikainen: Musta satu

    Musta satu on mustan magian täyteinen, Tattarisuon 1930-luvun kieltolain aikaisiin ruumislöytöihin eli tositapahtumiin perustuva satumainen kertomus, joka ammentaa tarinaa taitavasti eri aikatasoilta. Kertojaminä kipuilee avioliittonsa ongelmissa, ja uni ja kuolema kietoutuvat pelottavasti yhteen. Ahdistusta lääkitään perin suomalaiseen tapaan vierailla naisilla ja piilotetulla pirtulla.
    Koruttoman kaunis kirja, joka ei mielestäni aivan yltänyt Nälkävuoden tasolle, mutta on silti erittäin suositeltava lukukokemus kaikille vähäeleisen, mutta hurmaavan tekstin ystäville. Musta satu on nykyhetkessä ja muistoissa kipuilevaa elämäntuskaa, jossa kertojaminä on hieman eksyksissä. Mustaa magiaa ja taitavaa kielenkuvien käyttöä. Herkkävireinen, koskettavan kaunis ja karmaiseva lukukokemus, joka jää askarruttamaan mieltä.

    Pisteet: 4/5

  • Mamen Sánchez: On ilo juoda teetä kanssasi

    Hurmaava hyvänmielen tarina, jossa näkyy ja kuuluu kantta myöten värikäs espanjalaisuus. Kirja on onnistunut sekoitus hyväntuulista rakkaustarinaa, vetävää jännityskirjaa ja iloisen rönsyilevää realismia. Päähenkilöinä seikkailevat lopetusuhan alla olevan lehden viisi aikaansaavaa naista ja lehden omistajan poika, joka laitetaan käytännön asioita paikan päälle hoitamaan. Teenjuonnilla on toki myös oma roolinsa kirjassa, jota voin lämpimästi suositella leppoisan lukemisen ystäville.

    Pisteet: 3/5

  • Pekka Hiltunen: Varo minua

    Varo minua kuuluu Hiltusen Studio –sarjaan, jossa liikutaan kansainvälisissä piireissä ja kurkistellaan tekniikan täyteiseen ja jengisotien täyteiseen maailmaan. Jo kahdesta aiemmasta kirjasta tutut ja vahvat henkilöhahmot, suomalaiset Mari ja Lia jatkavat vahvaa kulkuaan ja heistä erityisesti Mariin pääsee nyt yhä syvällisemmin tutustumaan. Vaaraa ja vastoinkäymisiä tarjoava kirja on jännitystä parhaimmillaan ja sopii mainiosti myös kaunokirjallisuuden ystäville. Erittäin ajankohtainen, viihdyttävä ja viisas kirja Hiltuselta – tälle odotan innolla jatkoa tai leffaversiota!

    Pisteet: 4/5

  • Saul Black: Tappamisen pitkä oppimäärä

    ”Älä lue tätä kirjaa. Yksikään lukija ei ansaitse tulla tällä tavalla pelotelluksi”, lukee kirjan takakansitekstissä. Ja onhan kirja kieltämättä sadistisen sarjamurhaajan tarina, lapsuudessa kaltoinkohdeltun psykopaatin veritekojen yksityiskohtaisia kuvaamista ja vodkanhuuruista elämää. Juoni on kuitenkin napakan tiukka ja teksti viiltävänterävää. Melkoisen onnistunut, loppumetreille kasassa pysyvä jännityspaketti.

    Pisteet: 4/5

  • Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe

    Kirjan päähenkilö Marie-Laure on nuori ranskalaistyttö, joka on äitinsä lisäksi menettänyt myös näkönsä. Juuri tätä sokeutumista ja sokean elämää ja aistikokemuksia kirjassa kuvataan niin tarkasti ja uskottavasti, että lukija miltei tuntee kirjassa kuvaillun kostean hiekan tai maistaa ja haistaa eri tuoksut. Kirja on myös rakkaustarina: se on isän rakkautta tytärtään kohtaan, naapurirakkautta, naisen ja miehen välistä rakkautta, toveruutta. Romaani on täydellinen. Se koskettaa, henkilöhahmot ovat uskottavia ja ajankuvaus taidokasta. Yksi kaikkien aikojen lumoavimmista kirjoista, tämä on kirja, jonka jokaisen kirjanrakastajan tulisi ehdottomasti lukea. Ansaitusti Pulitzer –palkinnolla palkittu.

    Pisteet: 5/5

  • Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat

    Parhaat kirjalöytöni teen monesti suositusten perusteella. Niin nytkin. Taivaalta tippuvat asiat on niin hauraan kaunis ja kauniisti eteenpäin soljuva kirja, että se nousee aivan kärkisijoille kaikkien aikojen koskettavimpien kirjojen listallani. Kirja on läpileikkaus todennäköisyyslaskentaan: miten todennäköistä on, että jäät taivaalta tippuvan, jalkapallon kokoisen jääkimpaleen alle? Millä todennäköisyydellä voitat loton jättipotin kahdesti – tai salama iskee sinuun viisi kertaa? Kirjan eri puolelle maailmaa sijoittuvat erilliset tapahtumat ja ihmiskohtalot nivoutuvat lopulta tunteikkaasti yhteen, ehkä silti hetken liian myöhään. Äidinkaipuu, muistot ja menetykset ovat itkettävän todentuntuisia. Miltähän muuten tuntuu, kun ihmisen ääriviiva vuotaa?
    Tämä uskomattoman hieno kirja on minun suositukseni sinulle, joka arvostat omille ajatuksille tilaa jättävää, symboliikan ja kauneudentäyteistä tekstiä.

    Loistava, loistava kirja!

    Pisteet: 5/5

  • Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää

    Harvoin kirja koskettaa niin syvästi, että ihokarvat kirjaimellisesti nousevat pystyyn ja jättikokoinen, ahdistava pala kurkussa aiheuttaa hallitsemattoman nyyhkytyskohtauksen. Moyesin uutuus teki sen - ja kaiken lisäksi vielä lentokoneessa istuessani. Kovin herkän kannattaa kirjaa siis lukea ehkä mieluummin kotioloissa – tosin myötätuntoiset kanssamatkustajat silmäilivät kiinnostuneina kirjaani ja se, jos mikä oli aitoa, tunteisiin vetoavaa markkinointia.
    Kirja on riipaisevan kaunis rakkauskertomus. Se päästää lähelle, kurkistaa syvälle sieluun ja riipaisevalla tavalla riuhtaisee lukijan irti ajasta. Se piirtää maailman, joka on värikäs ja maistuu suolaisilta kyyneliltä, mutta josta kuvastuu myös lämpö, toiveikkuus ja kaunis luopumisenhetki, toisen tahdon kunnioittaminen silloinkin, kun se jättää itseen ikuisen muistijäljen ja loputtoman kaipauksen. Kirja ei ole kannanotto eutanasiaan, mutta se jättää pitkäksi toviksi pohtimaan elämän suuria valintoja.
    Kerro minulle jotain hyvää on uuden ajan Love story. Se on klassikko, itkettävän ihana ja koskettava kirja, jonka veroista en ole aikoihin lukenut. Kirja ei sorru yltiöonnelliseen, ennalta-arvattavaan päätökseen, vaan säilyttää arvokkuutensa loppusivuille saakka. Puhdistavan itkun jäljiltä olo on haikea, mutta levollisen rauhaisa ja muistuttaa siitä, että elämä on aina lahja.

    Pisteet: 5/5

  • Katariina Souri: Valkoinen varjo

    Valkoinen varjo on uuden Musta Mandala -trilogian avausosa. Se johdattaa lukijansa Mona Malinin mosaiikin täyteiseen ja hieman pelottavaankin selvännäkijäkykyjen maailmaan, jossa rohkeasti kurkistetaan ihmismielen pohjattomiin syvyyksiin. Mona päätyy mandalakurssien vetäjäksi syrjäiselle saarelle, johon kerääntyy hyvin erikoinen joukko harrastelijoita, kukin omista syistään. Rehevät vanhat sisarusrouvat salakuljettavat saarelle viiniä, tutkimusryhmässä oleva ylilääkäri tuo mukanaan oman potilaansa, Monan paras ystävä piilojuopottelee ja uhrilahjoja ja noituuksia harrastava psykopaatti harrastaa kallioilla, kukkaloilla seksiä tyttöystävänsä kanssa. Kun saarelta vielä löytyy kuollut mies, ovat kaikki laadukkaan rikosromaanin ainekset käsillä.
    Juoni on tiivis ja paikoin hieman epäuskottavan tuntuinen ja nopeiden tapahtumien ja etenkin näkyjen vuoksi vaatii lukijaltaan keskittymistä. Teksti on soljuvaa ja toimivaa ja jättää selkeän tilan seuraavia osia ajatellen. Kelpo kotimainen dekkari syvyyspsykologiasta, paranormaaleista ilmiöistä ja juonivetoisesta rikosromaanista pitävälle.

    Pisteet: 4/5

  • Eppu Nuotio: Mutta minä rakastan sinua

    Tämä rakkausromaani kolahtaa parhaiten keski-ikäiseen naislukijaan, jolle rakkaus ei ehkä merkitsekään enää pelkkää kyltymätöntä seksiä, jatkuvaa yllätyksellisyyttä ja räiskyvää rakastumisen tunnetta. Ehkä toisen kohtaaminen onkin parhaimmillaan villasukat jalassa, yhdessä kahvipöydän äärellä ristikkolehtiä täytellen – yhdessä ja lähellä toista, näennäisesti kaikki hyvin, mutta mielessä silti joskus kysymys: Rakastatko sinä minua enää?
    Kirja on toiveikas, ikuiseen rakkauteen ja uuden alun löytämiseen uskova ja koruttoman kaunis. Tapahtumat piirtyvät hitaasti ja päähenkilöiden nopean alkukohtaamisen jälkeinen suhde etenee liki uneliaan raukeaan tahtiin, kun kuvioissa on myös sekä kuolemaa tekevä ex-mies, dementoitunut äiti, omassa avioliitossaan kipuileva tytär, menneisyyden haamut kuin tulevaisuuden haasteet. Keski-ikäisten suhde ei ole koskaan pelkkä kahden ihmisen välinen ja kirja tuo omalta osaltaan hienovaraisesti tämän esille. Se kuvaa kauniisti ja pienieleisesti tuntoja, kun maa järisee alla, mutta epäitsekkyys ei anna sijaa eikä aika ole ehkä sittenkään vielä kypsä rakkaudelle.
    Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille laadukkaiden, sokerihömppään kyllästyneiden rakkaustarinoiden ystäville.

    Pisteet: 4/5

  • David Nicholls: Yhtä matkaa

    Huomaan lähestyväni ikää, jossa 50+-ikäisten päähenkilöiden elämäntarinat alkavat kiehtoa aivan uudella tavalla. Näin kävi nytkin, kun kirjan 54-vuotias insinööri-isä pitkästyttää perheensä liiallisella suunnitelmallisuudellaan eikä uskalla heittäytyä elämän tai spontaanien kokemusten vietäväksi. Kun perheen teinipoika karkaa omille teilleen kesken yhteisen lomareissun ja vaimo huomaa rakkauden muuttuneen ystävyydeksi, on syvän itsetutkiskelun paikka. Onko satunnaisilla kohtaamisilla lopulta merkitystä ja voiko viisikymppinen löytää elämälleen uuden suunnan ja ehkä uuden rakkaudenkin?
    Taattua Nicholssin viihdyttävää ja hauskaa tyyliä on aina iloa lukea.

    Pisteet: 3/5

  • Turkka Hautala: Kansalliskirja

    Hurmaavien lyhyttarinoiden kokoelma, joka saa korvissa soimaan kahden raidan tuulipukukankaan suhinan ja suussa maistumaan huoltoaseman ylirasvaisen, pitkänmallisen mansikkaviinerin. Kirja on nostalginen aikamatka menneisyyteen ja se hiljalleen punoo erilliset elämätarinat yhteen. Nopealukuinen ja erittäin mielenkiintoisia ihmiskohtaloita esillenostava kirja on jokaisen Hautalan ja hersyvän huumorin ystäville sopiva kirja, joka on kelpo kesälomavieminen Pohjois-Karjalan sukulomaselle lähdettäessä.

    Pisteet: 4/5

  • Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja

    Kyllä en supisuomalaisempaa mielenmaisemaa tiedä kuin tämän, jonka Kyrö on iloksemme loihtinut. Mielensäpahoittaja on hulvattoman hauskaa sanailua, aikamatkailua menneisyyteen ja positiivisella tavalla pysähtynyt maailmankuva, jossa tuoksuu kostean pirtin raitaräsymatot ja mäntysaippua ja rätisevä transistoriradio suoltaa musiikkia lauantaiehtoona tuvan rauhaa leikkaamaan. Kirja herätti kytevän kaihoni karvalakkikansaa kohtaan ja muistutti, että tässä huipputeknologian maassa on yhä ihmisiä, jotka muistavat maakuntakohtaisten rekisterikilpien, kaksipäisten sinipunakynien ja telexlaitteen olemassaolon. Riemastuttavaa tekstiä ja käsinkosketeltavan uskottovia tilanteita – todellinen kirjallinen klassikkohelmi ja Suomikuvan humoristinen nostattaja. Tämän kirjan kanssa on helppo nauraa myös itselleen.

    Pisteet: 5/5

  • Elina Hirvonen: Kun aika loppuu

    Tämän surullisen viisaan ja henkeäsalpaavan kauniin kirjan äärellä varmasti jokaisen äiti-ihmisen sydäntä pusertaa ahdistuttavan kiivaasti. Mitä tapahtuu, kun täydelliseltä tuntuva ydinperhe menettää välisensä keskusteluyhteydet ja sen yksilöt erkaantuvat maailmalle kukin hieman omiin suuntiinsa ja erilaisilla arvomaailmoilla varustettuina? Onko kukin lopulta vastuussa vain omista teoistaan vai kantaako hirmutekoihin syyllistyneiden lasten vanhemmat syyllisyystaakkaa harteillaan loppuikänsä? Asuuko meissä jokaisessa aikuisessakin ihminen, joka vain haluaisi päästä jonkun syliin?
    Kirja saa arvioimaan myös oman myötätunnon rajoja. Antaisinko minä anteeksi, uskoisinko, etten itse äitinä olisi voinut lapseni ajatuksia tai aikeita ennakoida? Kirjan luettuani oli pakko käydä molempien teinieni huoneessa, istumassa, muistuttamassa, että olen aina läsnä ja lähellä, ja että elämässä on aina vaihtoehtoja. Sydäntä pusersi ja itku pyrki silmiin vielä kauan viimeisen sivun loppumisen jälkeen. ”Jos menetämme toivon paremmasta tulevaisuudesta, mitä meille jää?”

    Pisteet: 5/5

  • Fredrik Backman: Britt-Marie kävi täällä

    Tämä naispuolinen mielensäpahoittaja voisi hyvinkin olla Backmanin ”Mies, joka rakasti järjestystä” –kirjan sisarteos ”Nainen, joka rakasti järjestystä”, sen verran ronski ote kirjan päähenkilöllä, kuusikymppisellä Britt-Mariella on elämänsä asioihin, joiden kaikkien tulisi olla aina järjestelmällisesti ja reilusti etukäteen listattuina. Pitkän avioliiton yllättävä päättyminen kuljettaa Britt-Marien hohtavien kaakeleiden ja kiiltävien urheiluautojen maailmasta työttömyyden ja kurjuuden valloittamaan pikkukaupunkiin. Hänen kokopäiväinen kotirouvuutensa ja ruokailuvälineiden jatkuva järjesteleminen vaihtuvat nuoristyöhön ja jalkapallojoukkueen valmentamiseen.
    Tämä hersyvän huumorin kirja antaa mainioita vinkkejä erityisesti ruokasoodan käytöstä niin patjojen raikastajana kuin veritahrojen poistajana. Mutta kuolema, siihen ei auta edes ruokasooda! Ihan pakko oli lopulta myös googlata onko Faxin-pesuainetta saatavilla Suomessa (ei ole).
    Kirja jättää lopun avoimeksi, mutta varmistaa tietoisuuden Britt-Marien käymisestä myös lukijan sydämessä. Tätä terhakkaa täti-ihmistä jää ikävöimään!

    Pisteet: 4/5

  • Arja Sihvola: Jälkeen Kasperin

    Miltä tuntuu, kun kaikki repeytyy irti? Kun ensin irrottaa lapsensa elämälle ja sitten kuolemalle? Tuntuu pahalta, ahdistavalta ja samalla kuitenkin oudon ja rauhaisan armeliaalta. Tämän kaiken tunnekuohun Sihvola tuo hengeäsalpaavan hienosti kirjassaan esiin. Itsemurhan tehneen pojan jälkeen äidin elämään jää vain tyhjyys, sekavuus ja hetkittäinen pohdinta myös oman hengen riistämisestä. Elämä, koko jäljellä oleva loppu on muutostilaa ja samalla uuden alkua, luopumisen tuskaa ja jatkuvaa anteeksiantamista.
    Äärettömän kaunis ja koskettava kirja, joka saa kyyneliin ja jonka jälkeen kaikki ympärilläni on hetken täysin hiljaista. Sitten hiljaisuuden katkaisee nyyhkäisy, joka on täynnä myötätuntoa, pelkoa ja epäröintiä. Elämä on nyt.

    Pisteet: 4/5

  • Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

    Lukujononi nytkähti viimein ja ylistetty, palkittu ja kovin kehuttu Kinnunen sai vuoronsa. Neljäntienristeys on upea, monella eri aikatasolla kulkeva sukupolviromaani, joka rouhaisee reilusti pintaa syvemmältä ja vie lukijan täysin mukanaan! Kirja käsittelee kauniin hienovaraisesti mm. avioliiton ulkopuolisia lapsia, salattua rakkautta ja kuolemaa. Henkilöhahmot ovat luontevan tuntuisia ja melkeinpä tutuilta tuntuvia ja kaihoisa kohtalot kaihertavat mieltä vielä pitkään kirjan loppumisen jälkeenkin. Ihana, ihana kirja, jotga voi suositella kaikille kirjan rakastajille.

    Pisteet: 5/5