24. loka, 2020

Suosikkimatkakohteeni aakkosina

Koronan toinen aalto on käsillä ja lomamatkat ovat jääneet täysin haaveilun ja vanhan muistelemisen tasolle. Olen perinteisesti ainakin kerran vuodessa karannut etelän auringon alle ilman työpuhelinta, mukanani vain vino pino hyytävän hyviä dekkareita ja korkkaamattomia kaunokirjoja, mutta tänä vuonna pakeneminen pelipaikoilta rantahiekan tunnelmiin tuntuu astetta haasteellisemmalta. En ehdi lomailla eikä lomamatka koronakärvistelyssä kaukomailla tunnu sekään oikealta. Ulkona sataa kaatamalla vettä ja valo on vähissä, sunnuntaisen kellonkääntelemisien jälkeen entistäkin enemmän. Sitä paremmalla syyllä on siis hyvä hujauttaa ajatukset menneisiin matkoihin ja suosikkimatkakohteisiin, jotka pysyvät toivottavasti tallella ja pystyssä tulevia matkoja odotellessa. Haaveillaan tulevasta, kyllä ne iloiset ajat vielä jossain määrin palaavat.  Kukapa olisi uskonut, että kaltaiseni lentopelkoinen voi ikävöidä Finnairin ”Tervetuloa koneeseen” -taustamusiikkia?

A – Amsterdam, jossa olen käynyt useampia kertoja sekä työn että huvin puolesta. Ihana kaupunki, joka tuntuu sekä turvalliselta ja yllättävän tutulta: siellä on helppo liikkua, ympäristö on pääsääntöisesti kaunista ja siistiä ja tekemistä ja touhuttavaa löytyy seksimuseosta coffee shopeihin ja monipuolisesta taidetarjonnasta jokiristeilyihin. Kannattaa ehdottomasti vuokrata polkupyörä ja käydä myös oluttehtaalla (en toki suosittele samalle päivälle toteutettavaksi 😉). Amsterdamissa on paljon huikeita vaateliikkeitä, joita en ole muualla nähnyt.

B – Brasilia, jonka yltiösuuri fani olen. Rakastan brasilialaista kulttuuria, ihmisten itsevarmuutta, kauniita rantoja ja huikeita maisemia. Rakastan rantaelämää, jalkapalloa, sambaa ja erityisesti Bahian aluetta. Olen saanut käydä Ipaneman hippimarkkinoilla, pudota Rio de Janeiron kasvitieteellisen puutarhan lummealtaaseen ja syödä jäätelöä Corcovadolla Kristuspatsaan juurella. São Paulossa olen asunut lähiössä ja kulkenut paikallisbussilla, ostanut sokeriruokoviinaa lähimarketista ja viettänyt aitoa BBQ-juhlaa takapihalla. Olen myös lukenut suomalaisia lehtiä ja moikannut joulupukkia hänen kesämökillään Penedossa, unelmoinut tulevaisuudesta lambadan kotiseudulla Porto Segurossa ja käynyt Ayrton Sennan erittäin vaatimattomalla haudalla.  Monien ystävieni kautta on Brasilia yhä yksi suosikkimaistani, jonne haaveilen vielä pääseväni uudestaan – siellä viettämäni kuukausi oli vasta pintaraapaisua.

C – Copenhagen, Kööpenhamina. Ehdoton lempikohteeni Euroopassa. Kööpenhaminassa olen onnekkaasti saanut käydä pitkälti toistakymmentä kertaa ja aina on Köpis yhtä ihana. Kun työskentelee seitsemän vuotta yrityksessä, jonne lentää aina Kööpenhaminan kautta, on joukkoon mahtunut paljon yöpymisiä ja omia vapaapäiviä Merenneitopatsasta tai oluttehdasta ihmetellen. Strögetin kävelykadun varrelta löytyy yhä kauppoja, jotka eivät ole vielä Suomeen jalkautuneet. Tivolissa käyn aina, kun mahdollista ja parhaimmillaan se onkin juuri joulumarkkinoiden aikaan, kun tuhannet tunnelmavalot tuovat iloa ja valoa pimeään ajanjaksoon ja kun paahdetut kastanjakojut huumaavat tuoksullaan. Tämä on kaupunki, jossa voisin hyvinkin asua.

D – Dominikaaninen tasavalta. En ole päässyt koskaan käymään, mutta kohde on nk. bucket -listallani. Mielikuvissani hohtaa vitivalkoinen hiekka, turkoosi meri ja karibialainen elämänilo. Merengue soi rantabaarissa ja ehkäpä heittäytyisin hurjaksi ja polttelisin tuhtia sikaria siemaillessani paikallista rommia ja hypistellessäni uutta meripihkakoruani. Jatkan unelmointiani.

E – Espanja. Espanja toimii aina ja on yliedustettuna tälläkin suosikkimatkakohdelistallani. Espanja on sielunmaisemani ja olen varmasti edellisessä elämässä ollut espanjatar, sen verran tulta ja tappuraa virtaa suonissani. Rakastan jalkapalloa, punaista väriä, tapaksia, espanjalaista punaviiniä, kieltä, Serranon perhettä ja -kinkkua… Missäpä siis olet, juancarlokseni? Olen niiiiin valmis muuttamaan Espanjaan ja aika liki tuo mahdollisuus jo viime vuonna tulikin, kun minut valittiin matkaoppaaksi nimenomaan Espanja-tiimiin. Merkkejä ilmassa vai sattumaa? Se jää nähtäväksi.

F – Fuengirola. Tämä suomalaisten miehittämä kaupunki Espanjan Aurinkorannikolla oli pitkään sellainen, jonka ajattelin jättää väliin. Sitten kuopukseni muutti sinne asumaan ja kaupunki muuttui tärkeäksi ja melko tutuksikin, kun ennätin kuopuksen välivuoden aikana käydä siellä pariin kertaan viikon pätkän. Ajatuksissa oli joka toinen kuukausi käydä tankkaamassa aurinkoenergiaa ja lapseni jääkaappia, mutta sitten tuli korona-aika. Poika on nyt jo Fugesta poistunut, mutta yhä jäi kytemään kaipuu käydä kohteen loputkin nurkat koluamassa…

G – Guangzhou, Kiina. Huikea kokemus isolle, vaalealle amazoni-naiselle on seikkailla itsekseen pikkuihmisten joukossa. Olipa muuten valtaisa määrä ihmisiä, pilvenpiirtäjiä, markkinatoreja ja neonvaloja! Olin Kantonissa messumatkalla huonekaluja ja kodin sisustusta ostelemassa, mutta suurimmat löytöni taisin silti tehdä vapaa-ajallani paikallisilla tavaramarkkinoilla, josta ostin kassikaupalla sukkia, kenkiä ja koruja – aurinkolaseja unohtamatta. Ostoskassini olivat sen verran epämääräisen näköisiä, että paikallispoliisikin kiinnostui niiden sisällöstä. Ilmeni, että samana vuonna myöhemmin järjestettävien olympialaisten soihtukulkueharjoitus oli juuri käynnissä ja poliisit epäilivät, että minulla olisi kassissani esimerkiksi kananmunia, joilla aiheuttaa sekasortoa kulkueen aikana. Reilun viikon aikana en muuten kertaakaan saanut kiinalaista ruokaa! Messualueilla oli kiinalaista tarjolla vain näytteilleasettajien puolella (jonne länsimaalaiset eivät päässeet) ja me messuvieraat söimme milloin Pizza Hutin sliceja ja milloin wieninleikkeitä.

H – Helsinki on aina minussa, asuinpa missä tahansa. Olen isäni (ja omien lasteni) tavoin syntynyt Kätilöopistolla Helsingissä ja koen, että minussa on aina ripaus stadilaisuutta, vaikka viimeiset 12 vuotta olenkin toisaalla asunut. Tai olihan minulla montakin vuotta kakkosasunto Helsingissä, ensin Oulunkylässä ja sitten Käpylässä – niillä ikiomilla lapsuuden ja nuoruuden hoodeillani. Helsingissä olen asunut myös Pukinmäessä ja Suutarilassa ja pätkän Töölössä, mutta varsinaista pysyvää asumista stadissa en ole kovinkaan kaivannut. You never know, suku ja läheisimmät kaverit ovat kuitenkin yhä kehä kolmosen sisäpuolella.

I – Irlanti. Olisin valinnut Islannin, joka on yksi ”must-see” – kohteistani, mutta koska en ole sinne vielä ennättänyt, on valintani tässä kohtaa Irlanti. Irlannissa tumma olut vaahtoaa ja rivitanssit rulettavat ja apilanlehtisymbolin voi löytää melkeinpä mistä tahansa koruista keksinmuotoihin. Irlannissa murre on vaikeaa ymmärrettäväksi ja passi on kiltisti kaivettava rajatarkastuksessa esille. Ehdottomasti vierailun arvoinen kohde, jonne mieluusti menisin uudestaan!

J – Japani on yksi bucket-listallani olevista maista, joissa ehdottomasti haluaisin joskus käydä. Minua kiehtoisi ylittää itseni ja kohdata maanjäristyspelkoni. Japanissa kuulemma hotelliin kirjautuessa käydään aina läpi maanjäristysharjoitukset eli miten toimia, jos tilanne iskee päälle. Olen vasta aikuisiällä ihastunut sushiin ja ruoan esteettisyys ja laatu ovat käsittääkseni japanilaisen keittiön vahvuuksia. Haluaisin osallistua hanami -juhlaan kirsikankukinnan aikaan ja käydä japanilaisessa rockkonsertissa, juoda sakea ja kauhistella sumopainia. Milloin lähdetään?

K – Kreeta. Katos Stalos, Elounda, Elafonisi, Hania, Rethymnon… Minua selkeästi viehättää hieman karut ja kuivat saaret, joten Kreetan valikoituminen suosikkikohteisiini ei ole yllätys ainakaan itselleni. Kreetalla on takuuvarmaa auringonpaistetta, aivan huippulaatuista ja minun makuuni olevaa ruokaa ja sopivan väljää kulkea ja kokea uutta. Kreetalla olen käynyt ehkä viisi, kuusi kertaa ja vaikka kaipaan uusia, ennenkokemattomia kohteita, huomaan aina palaavani Kreetalle. Olen jo melko hyvin saarta seikkaillut ristiin rastiin ja yhä on paljon kokematta. Kun korona aikanaan helpottaa, on Kreeta todennäköisesti ensimmäinen ”uuden aikakauden” kohteeni.

L – Lanzarote on suosikkisaareni Kanariansaarista. Siinä yhdistyy karu kuivuus ja tuliperäisyys – liekö oma luonteenpiirteeni, joka matkakohteissakin viehättää. Lanzarotelle on helppo mennä ja sieltä käsin voi tehdä kätevästi saarihyppelyjä. Itse hyppäsin myrskyisälle merelle ja matkustin lähisaarelle Fuerteventuralle, jossa vietin itsekseni vauhdikkaan päivän. Onneksi älysin kotimatkalle hakeutua ajoissa, sillä tunti lähtöni jälkeen myrsky yltyi niin kovaksi, että päivän loput laivavuorot peruttiin. Oli se merenkäynti sellaista menoa, että ostoskassini pyörivät pitkin kantta ja pari pikkumustelmaa tuli, kun itsekin keinahtelin kaiteita vasten. Loppumatka oli ihan vaan pakko istua paikoillaan, mutta onneksi merenkäynti on sellainen, jota minä en pelkää enkä tule edes huonovointiseksi. Meri on mun elementtini, sitä rakastan, kunnioitan ja ihailen sen kaikissa olomuodoissa.

M – Mallorca. Espanjafanina luonnollinen valinta, mutta suosikkikohteeni myös, koska Mallorcaan liittyy ihania muistoja lasteni ensimmäisestä etelänlomasta ja ajasta, jolloin koko perheemme oli vielä kasassa ja onnellinen. Mallorca on upean luonnon, loistavien kulttuuri- ja kaupunkielämysten ja hienojen shoppailumahdollisuuksien täyteinen kohde, jossa valkoisina hohtavia hiekkarantoja on tarjolla kilometrikaupalla ja jossa elämä ja puhe soljuu iloisena. Mallorcalla olen käynyt viisi kertaa ja toivon, että vähintään viisi reissua on vielä edessä. Voisikohan täältä löytää onnellisen arjen vähintäänkin eläkkeelle jäädessäni? Kyllä voisin helposti nähdä itseni onnellisena saarelaisena.

N – New York. Elämäni ensimmäinen jenkkireissu suuntautui Isoon Omenaan työmatkan merkeissä. Nycissä kaikki on suurta ja korkeanpaikankammoiselle oli aika tukalaa olla hotellihuoneessa 38. kerroksessa. Lisämaustetta jännitykseen toivat hissit, joihin oleskeluviikkoni aikana juuttui useampikin ihminen, ja joita pahimmillaan jouduin odottamaan yli 15 minuuttia. Kauhean kätevää sopia treffit hotellin ala-aulaan tiettyyn aikaan, kun sai varata matka-aikaa heittämällä oikuttelevan hissin takia. Taisinpa jonkun kerran iltapuvussani kulkeutua alas jopa huoltohissillä, se vasta jännittävää olikin. Ostosretkilläni meinasi karata tilannetaju käsistä, kun merkkivaatteiden, aurinkolasien ja kenkien hintataso oli ehkä 20 % Suomen vastaavasta. Aika isot pinot tuli lapsillekin niitä vaatteita hamstrattua. Osa saattaa yhä löytyä hintalapun kera kaapin perältä. Century 21st oli suosikkikauppani ja murheellisena juurikin tänään jostain luin, että ketju olisi lakkauttamisuhan alla.

O – Oulu on yksi sielunmaisemistani ja puhuttanut minua aina. Vierailuja Oulussa on takanani varmasti reilut parikymmentä (ja siksi en ymmärrä miten Suomessa voi olla ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet Oulussa!) ja Oulu on nykyisellään myös toinen kotikaupunkini, jossa olen nyt jo vuoden ajan asunut aivan keskustassa ja myös työpaikkani välittömässä läheisyydessä. Oulussa parasta on luonto: Nallikari on ehdoton ykköspaikkani ja huomaan hakeutuvani tämän Rivieraksikin kutsutun rannan äärelle jopa useamman kerran viikossa. Huikeita auringonlaskuja, kilometrikaupalla hiekkaa, raikas merituuli, joka syksyisin yltyy jopa hirmumyrskylukemiin vastapäisen Hailuodon edustalla. Oulussa on ystävällisiä ihmisiä, upeita rakennuksia ja helppoa ja turvallista. Rakastan, suosittelen, viihdyn!

P – Portugali. Kaunista ja kaihoisaa, monien muistojen matkoja erilaisissa kokoonpanoissa. Portugalissa olen vieraillut mm. Algarven Albufeirassa, Farossa, Cabo de São Vicentessa eli Maailmanlopussa, Portimãossa ja myös ihanilla Azoreilla ja haaveissani olisi vielä joskus ennättää myös Lissaboniin asti.

Q – Q eli kuu on kohde, josta on kiva unelmoida. Se on minulle silti aina saavuttamaton kohde, sillä ahtaanpaikankammoisena en ikinä voisi tunkeutua kapseliin tai alukseen, joka minut perille veisi. Uskon kuitenkin, että viimeistään lapsenlapseni voivat halutessaan lähteä kesälomamatkalle kuuhun ja se on aika vinkeä ajatus kyllä.

R – Rooma, jossa olen käynyt kai viisi kertaa. Tiedäthän, että kun heittää lantin Fontana di Treville, pääsee palaamaan Roomaan 😉. Olen luonnollisestikin käynyt myös Colosseumilla, Forum Romanumissa, Vittoria Emanuele II -muistomerkillä, Espanjalaisilla portailla lepuuttanut kävelystä katkeavia jalkojani ja vetistellyt Vatikaanissa. Rooma on aivan ihana kaupunki, helppokulkuinen ja lentokentältä kätevästi junamatkan päässä. Tänne palaan vielä, sillä taas se lantti lensi viime käynnilläkin suihkulähteeseen.

S – Spinalongan nostan esiin kreetalaisista suosikkikohteistani. Se on huikea, asumaton kalliosaari, jossa sijaitsee venetsialaisaikainen 1500-luvulla rakennettu linnoitus. Mantereen puolelta Plakasta venematka saarelle kestää vain kymmenisen minuuttia ja kohde onkin hyvin suosittu, Kreetan arkeologista kohteista toisena heti Knossoksen jälkeen. Minun Spinalonga-innostukseni sai alkunsa luettuani Victoria Hislopin kirjan ”Saari”. Saaren tapahtumat sijoittuvat Spinalongalle aikana, jolloin saari toimi leprapotilaiden karkoituspaikkana. Saaresta on tehty myös aivan huikea TV-sarja To Nisi, jonka jaksoja löytää vielä ainakin YouTubesta. Ehdoton Saari-fanin käyntikohde, oli aivan huikeaa, miten kirjan tapahtumat heräsivät henkiin saaren raunioita ja linnoitusta tutkiessa. Ja se kirja: iso suositus sillekin. Toimiessani Adlibriksen toimitusjohtajana oli tämä kirja painettu lempikirjana käyntikorttiini!

T – Tukholma. Kävin Tukholmassa ensimmäisen kerran vuonna 1981. Teininä oli Helsingistä helppo piipahtaa Tukholmassa kaverien kanssa risteillen ja monesti on sinisen enkelin voimin hilauduttu pitkin Drottninggatania ja Galleriaa hamstraamassa Suomesta saamattomia vaatemerkkejä ja kookospalloja. Omat lapset ovat pienestä saakka olleet Tukholmassa keskimäärin kaksi kertaa vuodessa ja lopulta minut imaisi mukanaan työpaikka ja sitten toinenkin, joiden pääkonttori oli Tukholmassa. Parhaimmillaan vietin Tukholmassa jopa 10 päivää kuukaudessa. Ja arvaatkos missä nykyisen työantajani pääkonttori on? 😊

U – Uusikaupunki on upea kaupunki meren äärellä ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Siellä on hauska ruutukaavamainen keskusta ja aivan mahtava leirintäalue Ihala upean maisemareitin päässä keskustan ulkopuolella. Nuoruudessani pelasin koripalloa ja jostain syystä suosikkijoukkueeni olivat HNMKY ja Uudenkaupungin Urheilijat (UU), joka nykyisin kyllä taitaa toimia nimellä Korihait.

V – Varsova. Aiemman työpaikkani pomo istui Varsovan konttorilla, joten siltä osin olen Puolankin valloittanut ja käynyt Varsovassa useampaankin otteeseen. Kaunis kaupunki, jossa erityisesti vanhakaupunki on kiehtova kävelykohde ja ruoka on hyvää – joskin eräs työkavereistani sai liki hengen vaatineen vatsatulehduksen/ruokamyrkytyksen erään Varsovan reissumme seurauksena. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

X – ei kyllä millään irtoa, sorry!

Y – Ylöjärvi. Muutin Ylöjärvelle avioeron jälkeisissä höyryissäni kesällä 2009. Tiedän, että moni löi lanttinsa pikaisen stadiin paluumuuttoni puolesta, mutta näinpä yhä 11 vuoden jälkeenkin on minulla yhä talo ja verotustiedot Ylöjärvellä. Ylöjärvi on sopivan pieni ja silti kattavan suuri kaupunki, jossa on helppo tutustua ihmisiin ja tuntea itsensä osaksi yhteisöä. Tunnen itseni yhä ylöjärveläiseksi ja jos taloni täältä joskus myyn, ostan tilalle mökin – ehdottomasti Ylöjärveltä.

Z – Zimbabwe on kohde, jossa voisi olla mielenkiintoista vierailla. Menisin ehdottomasti katsomaan Victorian putouksia ja lusikoisin maissipuuroa safarilla, seuraisin jalkapallo-ottelua ja tutustuisin sormipianon soittamiseen. En ole koskaan Afrikassa käynyt, joten voisi olla ajatuksia herättävä kokemus.

Å – Åland, Ahvenanmaa. Tämä merellinen, huikeiden maisemien ja ihastuttavan kulttuurin kohde on melkein kuin ulkomailla olisi. Olen käynyt Ahvenanmaalla noin 25-30 kertaa ja yksi salaisista haaveistani on aina ollut viettää siellä vähintään vuosi yhtäjaksoisesti. Mieluusti mökkiytyisin karuun ja kylmän eristämään ulkosaaristoon, mutta kaikki muukin kävisi kyllä. Rakkauteni Ahvenanmaata kohtaa syttyi vuonna 1990, kun ensi kertaa kävin saarella Matka-Kivan matkanjohtajan/oppaan roolissa. Kuuluisat ”viimeiset” sanat: jos keksisin millä elättäisin itseni Ahvenanmaalla, muuttaisin!

Ä – Ähtärissä on aina ihanaa käydä samalla, kun piipahtaa Veljekset Keskisellä. Viimeksi tein niin keväällä 2019, jolloin yövyin Onnentähti -hotellissa, shoppailin 8 tuntia Keskisellä ja kävin seuraavana päivänä Ähtäri Zoossa ja tietysti Pandatalossa moikkaamassa Lumia ja Pyryä. Taisinpa jonkun reilun pari tuntia katsella, kun kaverukset (silloin vielä eri aitauksissaan) rouskuttelivat kaikessa rauhassa bambua ja köllöttelivät vailla murheita maailman menosta.  Lähtiessäni ostin tuotepuodista Panda-suklaata (ei siis Pandan) ja kotona huomasin, että sehän oli ylöjärveläisen Suojärven Suklaatilan tuote eli palautui sitten takaisin Ylöjärvelle nautittavaksi.

Ö – Öölanti on (useimmiten) upean sään saari, jossa on kaunista luontoa ja runsaasti lampaita, kuninkaallisen perheen kesäpalatsi Solliden ja satoja tuulimyllyjä. Minä en ole muistaakseni täällä vielä käynytkään, joten olisiko jo korkea aika – erityisesti, kun fanitan Ruotsin kuninkaallisia?

Nyt olen matkannut ympäri maailmaa aakkosten seurassa eikä se rehellisesti sanottuna matkakuumettani ainakaan helpottanut. Haaveenani oli viettää maaliskuisia 50-vuotisjuhliani Malediiveilla ja nyt jännittää ehdinkö sinne joko ennen kuin vietän kuusikymppisiäni tai ennen kuin koko saariryhmä uppoaa? Miten sinä olet pärjäillyt ilman matkustamista? Mistä haaveilet tai mikä on jo ehkä varaamasi seuraava matkakohde? Ja mikä on kaikkien aikojen suosikkipaikkasi?

Haaveileminen on halpaa, sillä mennään parempia aikoja odotellessa!

Marjo