25. maalis, 2018

Elämäni aakkoset

Moni tuntee minut melko hyvinkin ja yhtä moni luulee tuntevansa. Ihan läheisimpien ystävieni piiri on kuitenkin melko pieni ja he tuntevat minusta nekin puolet ja asiat, joita en voi syystä tai toisesta blogien palstoilla julkisesti riepotella. Minä voisin kirjoittaa mistä tahansa ja ehkä sen vielä joskus kuvitteellisen romaanin merkeissä teenkin, mutta olen kyllä hienovarainen erityisesti menneisyyteni haamuja käsitellessä. Joskus joku aina ihmettelee miksi olen kuin avoin kirja, mutta enhän minä olisi minä, jos toimisin jotenkin toisin. Haluan olla avoin, epätäydellinen, jopa haavoittuvainenkin. Onhan minulle joskus ehdotettu, että voisin mieluummin kirjoittaa päiväkirjaan kuin blogiin, mutta hey, it´s my life. Niinpä päätin kirjata ylös oman elämäni aakkoset.

A-     Aurinko. Olen niin valon lapsi kuin vaan olla voi. Auringonvalo antaa minulle energiaa ja iloa enemmän kuin mikään muu (lapsiini liittymätön) asia. Taidan itse asiassa käydä aurinkoenergialla.

B-      Banaani. En todellakaan ole raskaana, mutta ehkä minulla on joku puutostila, sillä suorastaan himoitsen banaaneja, erityisesti niitä kuivattuja, ilman hunajasilausta olevia rapsakoita lastuja. Jamm. Banaanit eivät saa olla liian kypsiä, niitä ruskealaikukkaita en voi sietää. Ja banaania pitää ehdottomasti olla, kun teemme tyttäreni kanssa pizzaa.

C-      Celsius. Mitä enemmän, sitä parempi. Harvoinpa olen liian kuumasta säästä, huonelämmöstä tai takanreunuksesta valittanut. Paras lämpötila on hellerajan tuolla puolen. Harvinaista herkkua näillä hoodeillla, joten joskus täytyy celsiuksia metsästää matkailun merkeissä.

D-     Duunari. Ihan sama mitä käyntikortissani on urani aikana lukenut, pidän itseäni silti yhä duunarina. Viihdyn ihan yhtä hyvin kämäisissä työhaalareissa pahvilaatikoita roudaten kuin lasitornissa istuen. Minulle on tärkeää ymmärtää kokonaisia ketjuja ja arvostaa sen jokaista tekijää.

E-      Elämä. Ei se aina ole yhtä juhlaa, oikeastaan ihan liian harvoin, mutta silti kaikessa eriskummallisuudessaan ja yllätyksellisyydessään aika ihanaa. Kaikella on aina tarkoituksensa. Elämä on.

F-      Felix. Olen aika nirso ketsuppivalinnan suhteen ja Felix on oikeastaan ainoa merkki, jota ostan. Mieluusti vielä pippuriversiona.

G-     Gekko. Pelkään kaikkia otuksia ja siinä, missä joku ihastelisi näitä liskosia lähietäisyydeltä nähdessään, minä kiljuisin ja kovaa. En todellakaan hankkisi terraariota kuuna päivänä. Jos hankin, viekää minut vastentahtoiseen hoitoon.

H-     Hallelujah. En tiedä miksi tämä biisi kolahtaa niin kovaa. Siinä on jotain mystistä, kaunista, koskettavaa, jopa uskonnollista. Rauhoittava vaikutus jopa kaltaiseeni ikiliikkujaan.

I-        Ihme. Kun uskoo ihmeisiin, niitä tapahtuu. Ei välttämättä itselle, mutta jollekin läheiselle, tutulle tai muuten vaan satunnaiselle tyypille tässä maailmankaikkeudessa.

J-       Joulu. Olen vasta vanhempana alkanut ajatella joulua muuna kuin syöminkikesteinä ja loputtoman lahjavuoren avajaistalkoina. Joulu, mikä ihana tekosyy laittaa puhelimet ja läppärit kiinni, levätä ja nauttia lasten seurasta!

K-      Kirjat. Rakastan kirjoja ja lukemista! Niistä on niin suunnaton ilo, hetkessä voit olla aivan joku muu ja uppoutua maisemiin, joihin et muuten pääsisi. Kirjat koskettavat, kehittävät, avartavat ja opettavat itsestäsi uusia asioita. Ne avaavat ovia uusiin maailmoihin, synnyttävät uusia, elinikäisiä ystävyyksiä kaltaistesi kirjafanien kanssa ja ovat minun tapauksessani aiemmin antaneet jopa elannon.

L-       Lapset. Maailman tärkeimmät ihmiset, aarteeni, ainokaiseni, joiden puolesta antaisin kaiken. Joskus (tilipäivinä) tuntuu, että niin olen tehnytkin :-D. Rakkaimpani aina sydämessäni, vaikka kohta jo molemmat omillaan ja eri osoitteissa kanssani. Paras aikaansaannokseni elämässäni.

M-   Matkailu. Olen koulutuksestani lähtien matkailuihminen. Rakastan matkustamista ja haaveilen ajasta, jolloin olen myynyt kaiken maallisen omaisuuteni ja kierrän maailmaa stressaten korkeintaan siitä onko cocikseni tarpeeksi kylmää tai ei.

N-     Namit. Ei näitä muotojani ole ilmaiseksi saatu. Aika monta kiloja karkkia ja suklaata on saanut mättää. Rakastan erityisesti salmiakkia, Turkinpippurit on ihan parhaita. Niitä sujautan usein matkalaukkuni pohjalle pussillisen yli viikon kestäville ulkomaanreissuille.

O-     Onnellisuus. Useimmiten olen onnellinen. Olen oppinut olemaan onnellisempi, kun en niin kovin mieti tulevaa enkä aseta tavoitteita missä ja mitä pitäisi minun tekemän. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa ja että onnellisuus on pitkälti olotila, omien korvien välin tasapainon hakemista ja pienestä ilon irtiottamista.  

P-      Pullanleipominen. Tässäpä terapeuttista puuhaa! Täydellisen pullataikinan tekeminen vaatii keskittymistä, aiempien onnistumisien ja raaka-aineiden toistoa ja oikean mielentilan. Vihaisella tuulella en saa aikaiseksi keveää, kuohkeaa ja kunnolla nousevaa taikinaa! Lapseni olivat pieninä moniallergisia, joten olen aina leiponut paljon. Vastaleivotun pullan tuoksua ei voita juuri mikään!

Q-     Q eli kuu – en ole onneksi kuuhullu, mutta muuten seurailen mielelläni kuun liikkeitä ja tähtiä. Erityisesti rakastan pilviä, paitsi silloin kun ne peittävät auringon tai upean täysikuun. Kuun eri värejä ja etäisyyttä on megee seurata. 

R-      Rakastuminen. Uskon rakkauteen ja erityisesti rakastumisvaihe on yksi elämän hienoimmista tarjolla olevista tunteista. Uskon myös siihen, että rakastuminen samaan ihmiseen yhä uudelleen ja uudelleen on mahdollista ja että arjessa voi olla myös minirakastumisia eri asioihin ja joskus jopa ihmisiin.

S-      Sopimus. Kun on jotain sovittu, pidän siitä myös kiinni. Inhoan myöhästelijöitä ja selittelijöitä, samoin myös luovuttajia. Mitään sopimusta ei tule yksipuolisesti purkaa, olipa kyseessä sitten avioliitto tai yksittäisen toiminnon aikataulutettu kokonaisuus. Minun kanssani sovittu pitää. 

T-      Tuomikoski on tyttönimeni, johon avioeron jälkeen oli helppo palata. En ole huonekalusuvun Tuomikoskia ja vaikka jo edesmenneen ukkini nimi olikin Eero, ei hän ollut ohjaaja Eero Tuomikoski. En ole myöskään pohjanmaalta taikka Oulusta kotoisin olevaa Tuomikosken sukua, vaan ihan ehta paljasjalkainen stadilainen, kuten jo minua edeltävät sukupolvetkin. Tuomikoski on myös loppuelämäni sukunimi sikäli kun en ota kaksiosaista sukunimeä Tuomikoski-Manolitos :-D

U-     Uni. Rakastan nukkumista ja olen siinä erityisen lahjakas. Siinä missä huonetoverini kärsii valtameren ylittäneen lennon jälkeen jetlagista ja pyörii tuntikausia hereillä, minä yksinkertaisesti vain ummistan silmäni ja nukahdan. Nukun melkeinpä missä vain, nykyisin jopa lentokoneessa (ja se on lentopelkoiselle aika hyvin). Uni on ainoa tila, johon ei arjen murheet yllä. Työunia tosin olen alkanut nähdä. 

V-     Vapaus. Olen koko elämäni rytmittänyt aina jonkun asian tai ihmisen mukaan. Olen vaihtanut työpaikkaa, jotta olen saanut mahdutettua omien toiveideni lisäksi muiden toiveet ja ertiyisesti tarpeet arkeeni. Olen valinnut työn, jonka turvin olen saanut maksettua laskut ja taattua lapsilleni hyvän elämän pohja-ainekset. Nyt olen elämänvaiheessa, jossa pian vastaan vain itselleni ja itsestäni. Vapaus valita ja vapaus mennä ja asettautua mihin ikinä maailma kuljettaakaan.

W-   Wokkiruoat on uusi lempiruokani. Erityisesti olen hurahtanyt kananuudeleihin, joita kuljetan sinkkukotiini valmisruuan muodossa turhankin usein – ja kaiken lisäksi nokin ne vielä kertakäyttöhaarukalla huiviini. Wokkipannu saisi olla useammin käytössä!

X-      Xyzal. Olen siitepölyallergikko ja Xyzalin avulla selviän pahimmasta kaudesta. Lääke aiheuttaa pientä väsymystä ja se kausi kestää aina maaliskuun alusta pitkälle loppusyksyyn.

Y-      Yhteistyö. Uskon tiimityöhön, jonka ydin on yhteistyö. Kukaan ei ole kaikessa hyvä, joten parhaimmillaan yhteistyö tuo uskomattomia yhteissaavutuksia ja onnistumisentunnetta myös yksilötasolla.

Z-      Zalando. Mistä ihmeestä ostinkaan kaikki kymmenet, ihanat mekkoni ennen Zalandoa? Aarreaitta ihmiselle, joka ei ole kokoa 38. Toimiva tilausprosessi ja valtava valikoima pitävät minut tyytyväisenä tilaajana (eikä tämä mainos ole maksettu).

Å-     Åland eli Ahvenanmaa. Minulla on rakas suhde Ahvenanmaahan, koska olen aina kokenut itseni puolikkaaksi suomenruotsalaiseksi. Ahvenmaalla olen käynyt noin 30 kertaa, kun nuoruudessani toimin matkanjohtajana Ahvenanmaalle suuntautuneilla bussimatkoilla. Siellä olen viettänyt myös yhden elämäni hienoimmista viikoista, kun poikani pelasi jalkapalloa ja olimme viikon Ålandia Cupissa: 13 peliä, 13 voittoa ja epävirallinen 13-vuotiaiden Suomen mestaruus. Niiltä ajoilta hitsautui vanhempien tiimi, joka yhä näihin päiviin asti on pitänyt yhteyttä, vaikka maailma on heittänyt sekä meidät että pojat eri suuntiin.

Ä-     Äiti. Äideillä on aina erityisen paikak klastensa sydämissä. Äiti valvoo, äiti tukee, äiti huolehtii. Äiti on vahva silloinkin, kun ei ehkä jaksaisi. Äiti ei hylkää eikä ole olemassa pyyteettömämpää rakkautta kuin äidinrakkaus.

Ö-     Ökkömökö. Tämä oli lempinimeni ja hellittelynimeni aiemmassa elämässäni. En todellakaan muista mistä moinen nimi alunperin putkahti. Ehkä olen jo niihin aikoihin eli 80-luvun lopusta lähtien ollut hieman haastellisempi paketti, kiukutteleva Pikku Myyn tyyppinen öykkäri.